kotus: . Mikä on kotus. Mitä tarkoittaa kotus. Ilmainen sivistyssanakirja.
Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja · January 23 ·. Verkkosanakirjan esittelyvideo on julkaistu! Etymologisen verkkosanakirjan
Suomen murteiden sanakirja Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo Vanhan kirjasuomen korpus Vanhan kirjasuomen sanakirja Varhaisnykysuomen korpus. Ruotsi. Namn på länder på sju språk Namnledslexikon Svenska ortnamn i Finland Ordbok över Finlands svenska folkmål Ordförrådet. Saame. Álgu, saamen etymologinen tietokanta TY - JOUR. T1 - Recensie van Suomen sanojen alkuperä.
- Vad betyder hallbarhet
- Forsvarsminister usa
- Linjerat papper pdf
- Gwu student health
- Baroque trumpet pieces
- Syrisk familj får 1 2 miljoner
- Walter billions
Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 11.11.2020 [viitattu xx.xx.xxxx]. Sana-artikkeleihin viitataan kunkin artikkelin hakusanalla ja/tai www-osoitteella. Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) huolletaan suomea ja ruotsia sekä tarjotaan kansalaisille kieli- ja nimineuvontaa.
Gaudeamus, Helsinki.
Sanoja yhteensä 7 800 121.Käännöksiä yhteensä 7 172 571.. Tämän sivun teksti ja äänitiedostot ovat käytettävissä Creative Commons Attribution/Share-Alike
Pp. 1633. Reviewed by Ante Aikio Etymological research has a long and fruitful history in Finland, and Finnish may in fact be the most thoroughly etymologically studied language outside the Indo-European language family. Several etymological Nykysuomen etymologinen sanakirja [DJVU] - Все для студента twirpx.net Kielitoimiston sanakirjan edeltäjät - Kotimaisten kielten kotus.fi Mauripekka: Sukututkimuksen käsitteitä nykysuomen blogspot.com Etymologinen viitetietokanta Johan Habermanin maantarkastusluettelo Kaikki taajuuslistat Maiden nimet seitsemällä kielellä Lars Röösin Pien-Savon verollepanomaakirjan tilusselitykset Nimiarkiston kokoelmatietokanta Nykysuomen aineistoja Nykysuomen sanalista Paikkainnimiä ja paikallistarinoita Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo 7-niteinen Suomen kielen etymologinen sanakirja on 1950-luvulla aloitettu ja 1980-luvulla loppuun saatettu sanakirja suomen kielen sanojen etymologiasta. Sanakirjan aineistoa on ryhdytty keräämään vuonna 1930, ja sen keruuta varten perustettiin Suomen suku -niminen tutkimuslaitos.
Sanoja yhteensä 7 800 121.Käännöksiä yhteensä 7 172 571.. Tämän sivun teksti ja äänitiedostot ovat käytettävissä Creative Commons Attribution/Share-Alike
Maahanmuuttajasanakirjat tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen turvin. Sanojen synty on Veijo Meren kirjoittama suomen kielen etymologinen sanakirja. Se on ensimmäinen ns.
Kun etsit sanakirjasta sanoja, näytetään tiettyjen sanojen yhteydessä myös sanan alkuperä sekä sukulaissanat liittyvistä kielistä. (Kaisa Häkkisen 2004, Nykysuomen etymologinen sanakirja, sivu 1410) Urkeaminen pyrkii sisukkaasti pois valmiiksi uurretulta uralta, jossa ajattelu on pysäytetty ja kielletty ja yhteisö väittää löytäneensä uurretussa urassa joko autenttisen alkuperäisen paikallisen tai universaalin kokemuksen ja sen vuoksi epäilyn kohde on ihmisten usko autenttiseen kokemukseen, uraan. Y. H. Toivonen, Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. 1955. XXVI + 204 p. (5., muuttam.
Antagningspoäng örebro gymnasiet
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) esittää mahdollisimman tyhjentävästi sekä merkityksen että käytön kannalta kaikki sanat, jotka esiintyvät 1540-luvulta vuoteen 1810 asti suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa. Sanakirja valaisee sanojen historiaa ja lauserakenteiden kehittymistä.
Álgu, saamen etymologinen tietokanta
Toisaalta on pidetty mahdollisena, että koti on kota-sanan johdos, jolloin se palautuisi muotoon ´kotei´ ´kotai´ (kodallinen asuinpaikka).
Peppi gel
vad menas med dold reklam
mall namnskylt häst
östra storgatan 2 gnesta
lund juridik
säkraste fonderna
Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) huolletaan suomea ja ruotsia sekä tarjotaan kansalaisille kieli- ja nimineuvontaa. Kotuksessa laaditaan sanakirjoja, jotka kuvaavat nykykieltä sekä kielen vaihtelua ja muutosta. Kotuksen yhteydessä toimivat suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakunnat.
Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen kielen sanakirja, joka kuvaa nykyisen yleiskielen keskeiset sanat. Sanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa.
Wassmo dinas bog
dif boxning valberedning
etymologinen sanakirja Luokat. Adjektiivit; Yhteystiedot; Evästeet; Mainosmyynti; Sanoja yhteensä 7 800 121. Käännöksiä yhteensä 7 172 571. Tämän sivun
Sarjassa on julkaistu laaja tai laajin olemassa oleva murresanakirja useasta suomalais-ugrilaisesta kielestä: lyydistä, inkeroisesta, liivistä, norjanlapista, inarinlapista, koltan- ja kuolanlapista, mordvasta, tšeremissistä, votjakista, syrjäänistä, ostjakista, vogulista, jurakista ja kamassista. Suomen murteiden sanakirja Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo Vanhan kirjasuomen korpus Vanhan kirjasuomen sanakirja Varhaisnykysuomen korpus. Ruotsi. Namn på länder på sju språk Namnledslexikon Svenska ortnamn i Finland Ordbok över Finlands svenska folkmål Ordförrådet. Saame. Álgu, saamen etymologinen tietokanta Toisaalta on pidetty mahdollisena, että koti on kota-sanan johdos, jolloin se palautuisi muotoon ´kotei´ ´kotai´ (kodallinen asuinpaikka).
Stadin slangin etymologinen sanakirja on ensimmäinen kokonaisvaltainen kartoitus slangisanojen alkuperästä. Teos sisältää noin 2600 eri hakusanaa rinnakkaismuotoineen ja johdoksineen. Hakusanoja valittaessa on keskitytty ns. vanhaan Stadin slangiin, 1890-luvulta 1960-luvulle.
2004, yleistajuinen, noin 6 000 hakusanaa. Suomi Sanakirja on sivistyssanakirja, synonyymisanakirja ja suomen kielen sanakirja netissä. Määritelmät, synonyymit, slangisanat, nettisanakirja, selitykset, idiomit, suomen kielen lausuminen, sanasto ja tekstin kääntäjä. Toivonen, Y. H.: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1955 (2.p.
Tämän sivun Orientin etymologinen sanakirja esittelee yli 800 suomen kielen sanaa ja käsitettä, joiden juuret ovat jossakin itämaisessa kielessä. Kirjo ulottuu Agricolan kielestä vuosituhannen vaihteen japanilaiseen ruokasanastoon. Teos esittelee kunkin sanan historiaa ja käyttöä suomeksi sekä kartoittaa sen päätymistä suomeen. saattaa (56-C) (KOTUS-sanalista + Nykysuomen Sanakirja), * myös (53-C) (Nykysuomen Sanakirja) tehdä mahdollisesti jotakin Hän saattaa suostua.